torstai 28. lokakuuta 2010

Ounou, sukkia taas



Sukkasato on viime metreillä ja valmistakin syntyy. Se siinä on se mukava puoli, että kun on monta hommaa kesken, niin yhtäkkiä onkin monta valmista kerralla.

Tässä eilen vielä kesken olleet sukat ovat nyt valmiina:



Suosikkimalli suosikkipuikoilla uudesta lankatuttavuudesta. Tykkään.

Olen vähän miettinyt, että aloitan uuden kategorian täällä blogissa. Keski-ikäistä jupinaa kuullostaa nyt jotenkin oikealta otsikolta. Olen huomannut, että keski-ikä (tai sitten ihan joku muu känkkä) on tuonut elämääni paljon erilaisia tunteita, hämmästyksen aiheita tai huvittavia juttuja. Niitä voisi vaikka joskus tuuletella täälläkin.

Yksi kouluttaja sanoi yhdessä tilaisuudessa, että minut tavoitat FB:stä, twitteristä tai sitten ihan vanhanaikaisesti sähköpostilla.

Missä kohtaa sähköpostikin jo vanheni? Mikä minulta on mennyt ohi? Taidan olla soo last season... :)

Jupinoista huolimatta mukavaa viikonloppua, muistakaa kääntää kelloja kesään päin!

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Mikä ei kuulu joukkoon?

Minäkö olisin muka vaihtelunhaluinen tai lyhytpinnainen? Ei pidä paikkaansa! Olen luova, monitaitoinen ja kykenen tekemään monia asioita yhtä aikaa! ;D



(voi apua kuinka surkkuja kuvia...sorry!)

Kerimättömiä matonkuteita vaiheessa (nooh ihan vähän jo kerittyjäkin), kolme paria sukkia vaiheessa, kylppärin pitsimatto matonkuteesta vaiheessa, mohairhuivi roseetekniikalla vaiheessa... loppuja en edes kuvannut.

Niin ja mikä ei kuulu joukkoon:



Valmiit sukat Nalle-langasta 3½ puikoilla tehtynä. Koko on 42 ja joulu(toive)lahjaksi ovat menossa. Olin testineulojana uuteen malliin Villalankasarvikuonolle. Oli tosi kivaa ja elämäni eka ranskalainen kantapääkin tuli tehtyä.

Syksyn pimeys alkaa jo painaa, väsymys taitaa olla jo kroonista. Miten kummassa sitä kestää taas seuraavaan aurinkoon? Tulispa lunta.

Kynttilöitä poltellen toivotan kaikille touhukasta loppuviikkoa, seesteistä olotilaa ja lämmintä tunnelmaa.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Sisustuspohdintoja ja kirppislöytöjä



Romanttista, pohjoismaisen selkeää, boheemia ja rentoa, romuromantiikkaa, retroa, itämaista mystiikkaa, trendikästä ja modernia vai klassista sisustusta? Olen pitkään jo pähkäillyt omaa päättämättömyyttäni sisustuksessa. Välillä tuntuu, että kaikkea mahdollista edellämainituista löytyy kodistani. Täytyykö sisustuksen olla jotain tiettyä tyyliä? Kuka määrittää mikä on tyyliä? Asia on ajankohtainen kaupunkikodissamme, olohuoneen sisustus on menossa uusiksi lähimmän vuoden sisällä. Sohvan osto ei ole helppoa, ei ollenkaan. Viimeisin valintani on klassinen englantilaistyyli (?), kuva on
Kruunukalusteen www-sivuilta lainattu.



No, näitä kalliimpia investointeja harkitessa shoppailin kirpparilla mielestäni hyvin tuloksin! ;D



Tämän kaunokaisen Samovaarin löysin kirppikseltä ja jos en ihan väärin muista, niin hinta oli vain 5 euroa. Voi olla, että jopa vähemmänkin. Samovaari on minulle lapsuuden muistoja, äidin mummoni oli venäjän ortodoksi ja samovaari liityy mielestäni aina Iso-Mummooni, Karjaalaan ja Venäjään.
Äidin puolen sukuni ovat Laatokan Kannaksen Karjalaisia ja heillä oli aina hyvin luontevat ja mutkattomat suhteet Konevitsan luostarin ortodoksimunkkeihin. Taatani muisteli joskus sitä, kuinka munkit keittivät talvella metsätöissä olleille työmiehille sekä luostarissa majaileville teetä jättimäisestä 50 litran samovaarista.

Tässä ostoksessa siis ostin sisustus-elementin lisäksi lapsuuteni- ja sukuni-muistoja. Ostolakko ja turhat tavarat kampanjat ovat opettaneet minulle pohdintaa omista ostopäätöksistäni. Aika tärkeä juttu mielestäni ja matka itseeni jatkuu edelleen. Turhista tavaroista eroon-projektissa on mennyt parin viikon aikana kaksi isoa muovipussillista vaatteita kierrätykseen.


Näissä rosee-tekniikalla tehdyissä kukkasissa yritän puolestani "tuhota" kertyneitä lankojani. Eipä paljon näistä huvenneet!



Olen joskus ostanut Tampereen käsityömessuilta rosee-pitsin työvälineen ja lankoja penkoessa löysin sen kätköistäni. Ensimmäinen versio meni jo synttärilahjaksi ja nyt viikonlopun aikana olen ohimennen pyöritellyt koeversioista eri langoista. Kaksi edessä olevaa tein pitsin ja napin kanssa rintarosseiksi. Täytyy ostaa sitä ohutta heijastinnauhaa ja kokeilla, että miten villalangan kanssa yhteen kieputtelu sujuu... Voisi tulla nättejä heijastimia pukinkonttiin!

Leppoisaa sunnuntaita ja tarmokasta alkavaa viikkoa toivottelen kaikille!


maanantai 4. lokakuuta 2010

Sukkia sukkia, enemmän sukkia!





No mitäs muuta kuin sukkia? Onko elämässä muutakuin sukkia? Voiko ihminen elää ilman villasukkia?




Ihan pikkiriikkiset junasukat on tehty työkaverin neljännelle lapselle, joka syntyi muutama viikko sitten. Raidalliset on tehty jo aikaisemmin kummipojalle, ja hän sai ne 5-vuotis syntymäpäivänä lahjaksi.




Raitasukat on tehty itselle (mitä? eivoiollatotta), kun edellisissä oli reikä pohjassa. Suutarin lapsien kengät jne. pitää kummasti paikkaansa. Alla muuten näkyy kirppislöytö, käsin virkattu päiväpeitto. Hinta oli 20 euroa ja nyt se toimii pöytäliinana olkkarin sohvapöydän päällä. Todellinen löytö! Miettikääs, että kuinka monta työtuntia sai kakskyppisellä... huhuh





Ja edelleen on hankala kuvata omia jalkoja. Kaikki kuvat (ja jalat) näyttää ihan pöljiltä, tämä oli ehkä vähiten pöljä. Tein varren pitkästä aikaa sileänä ja nilkkaan pienen väliresorin. Pysyy hyvin jalassa.

Leppoisaa viikkoa kaikille, aurinkoa ja syksyn kirpeitä tuoksuja!